"Minä haluan viettää Joulun Suomessa, sitten voidaan lähteä." Tämän lauseen olen toistanut useammankin kerran loppukesän tummenevien iltojen aikaan, kun olemme alkaneet suunnitella seuraavan talven matkaamme. Olemme vuosia viettäneet "kesälomamme" talvella, kuukausi palmujen katveessa on mukavasti katkaissut talven synkimmän pimeyden. Ja aina ollaan matkan ajankohtaa miettiessä käyty läpi sekin vaihtoehto, että lähdettäisiin jo ennen joulua ja aina minä olen sen torpannut. "Ei voi saada joulufiilistä ja -tunnelmaa jossain kuumassa, joulukoristeet näyttää kornilta niiden palmujen heiluessa yläpuolella eikä ole makuja eikä..."
Joulu on ehkä lempijuhlani, juhannus tulee tiukasti perässä, mutta kyllä se Joulu on Joulu. Kielipoliiseille todettakoon, että otan luovia kirjoittajan vapauksia kieliopista ja kirjoitan sen ihan tarkoituksella isolla alkukirjaimella, koska minulle se on Joulu isolla Jiillä. Joulussa tärkeitä ovat perinteet, tunnelma, tuoksut ja maut. Perheeni tietää hyvin, miten iso asia minulle voi olla vaikka tiettyjen koristeiden järjestys, koska ne ovat aina olleet niin. Kerran oli joulutunnelma koetuksella kun itseni kanssa aikani tuskasteltuani menin ja järkkäsin oviaukossa roikkuvat paperisydämet uudestaan oman harmonisen näkemykseni mukaisesti. Tämä kieltämättä hieman pakkomielteinen toimintani herätti ihan oikeutetusti tietyn tyyppistä protestihenkeä alkuperäisasetelman tehneen siskoni puolelta ja siinä sitten taidettiin vähän äksyillä kunnes hänen temperamenttinsa ja minun hiljainen jääräpäisyyteni asettuivat taas toisiaan tukevaan tasapainoon. Siitäkin tuli ihan hyvä Joulu.
Nyt kun tajusin viettäväni Joulun täällä, pelkäsin aluksi suurta ahdistusta. Vaan sitäpä ei tullutkaan. Olen yllättänyt itsenikin siitä, miten leppoisasti olen suhtautunut tulevan Joulun erilaisuuteen. Täällä sitä nyt ollaan palmujen luona ja ne koristeet tosiaan näyttää vähän korneilta. Vaan onko se nyt sitten niin erilaista? Joulusaunaan ei pääse, se on aika iso miinus. Mutta minulla on joulukuusi, hieno sellainen. Maksoi alle 7 euroa tuolta lähikaupan pihalta haettuna, tuoksuu ihanalle ja näyttää ihan suomalaiselta metsäpuulta vaikka kotimainen kroatialainen onkin. Tähden tein itse, mitäpä sitä ei kätevä emäntä parista puisesta varrastikusta ja foliosta väsäisi. Yksi pallokokoelmapakkaus sekä simppeli valosarja vielä ja kas, mulla on ihan paras joulupuu. Koin suorastaan lapsenomaista iloa sen koristelussa vaikka senkin tein täysin perinteiden vastaisesti jo muutama päivä sitten enkä vasta aattona. Siihen toiseen joulukoristeeseeni, kynttiläasetelmaan, olen koko joulukuun ajan koiralenkeillä kerännyt käpyjä, yhden kerrallaan. Tänään illalla kynttilät syttyvät, kun tämä kimppakämppä laskeutuu Joulun viettoon ja sen tunnelmaan.
Minulla on myös Joulun maut. Riisipuuroon on riisit tuotu muuttokuorman mukana. Kinkkua ei tule, mutta jouluinen possurulla valmistuu kyllä ja tuuvinki eli imelletty perunalaatikko paistuu sen seuraksi porkkanalaatikon kanssa. Osittain tämä tilanne aiheuttaa jopa sen, että teen muutamia makuja ihan alusta lähtien ja siten jollain mittapuulla varmaan perinteisemmin kuin mitä Suomessa tekisin. Juuri nyt ovat luumut likoamassa, että saan luumusosetta joulutorttuihin. Täältä kun ei paistonkestävää valmista löytynyt, taikina sentään on jo jääkaapissa odottamassa eilen kaupan hyllystä kannettuna. Glögiä on myös turha etsiä, ellei sellaiseksi hyväksy saksalaistyyppistä Glühweinia. Siispä teen itse, alkuviikosta keittelin jo yhden kokeiluerän ja siitä tuli parasta ikinä. Myös muiden kuin minun mielestä. Siitä tulee muuten myös niitä tuoksuja jos mistä, kun kanelitangot ja muskottipähkinät yhdessä mandariinin kuoripalojen kanssa kuplivat kattilassa inkiväärin ja neilikan täydentäessä harmoniaa ja sen punaviinin tukiessa taustalla. Miksiköhän en tuotakaan ole koskaan ennen kokeillut?
Tärkeintä on kuitenkin se, että minulla on vierellä se rakkain ihminen. Päättyvä vuosi on ollut monesta ilon hetkestä huolimatta raskas, olemme viettäneet siitä suurimman osan erossa miehen lähdettyä jo helmikuussa tänne. Kun tilanteeseen vielä yhdistää muuttoa edeltäneessä tavarakadotuksessa kokemani havainnon valtavasta turhan maallisen omaisuuden määrästä, niin voin joululaulun sanoin todeta, että All I want for Christmas is you. Tietysti kääntöpuolena tässä on, että ne muut rakkaat ihmiset ovat kaukana. Jouluyönä olemme kuitenkin kaikki saman tähtitaivaan alla ja ajatuksissamme he ovat vahvasti muutenkin.
Rauhallista, tunnelmallista, maistuvaa ja tuoksuvaa Joulua. Siitä tulee varmasti hyvä, vaikkeivat paperisydämet olisikaan juuri oikeassa järjestyksessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti