maanantai 2. tammikuuta 2017

Tammikuista kukkaloistoa

Ulkona sataa vettä. Ensimmäistä kertaa tämän reilun kuukauden aikana, joka täällä on tätä talvea ihmetelty. Ennusteiden mukaan sataa vielä huomisenkin, joten kuiva maa saa kastelua vähän pidemmän aikaa. Sillä kun kuulemma poikkeuksellisen kuivaan alkutalveen lisätään poikkeuksellisen lämmin alkutalvi, niin luonto taitaa jo kaivata vähän kosteutusta. Tosin muutamina öinä kaste on täällä ollut sen verran huima, että aamuisin on nähtävissä ihan lätäköitäkin. Jonkinmoista ensiapua siis on sentään ollut tarjolla.

Tämän kirjoituksen kuvituksena on parin viime päivän aikana koirakävelyillä bongaamieni kukkien kuvia. Nämä kaikki siis elää retostavat tuolla jossain polkujen varrella itsenäisesti vallitsevien olosuhteiden armoilla. Pihapiireissä toki kukkii paljon hienoa väriloistoa, kuten ruusuja ja timanttikukkia, mutta halusin havainnollistaa ihan luonnon omia koristeita näin talven keskellä.


Olin itse asiassa itsekin yllättynyt, miten paljon erilaisia kukkia tuolla heinikoissa ja kivikoissa onkaan. Tässä ei toki varmasti ole läheskään kaikki Murterilla luonnonvaraisesti näinä päivinä kukkivat kasvit edustettuina, olen mm. nähnyt sellaisia kissankelloa muistuttavia isokukkaisia violetteja joita ei vain nyt näiden parin päivän reiteillä sattunut olemaan. Aika monta lajia nyt kuitenkin tuli löydettyä, siitä vain arvoisat kasvien tuntijat tunnistamaan, minä ei tiedä nimeä ainoallekaan näin ilman mitään kasvistohakemiston selaamista. Ei kun nyt huijaan, tuo yksi on rosmariini. Sitä kukkii täällä siellä sun täällä, osa puskista tosin näyttää olevan täysin kukattomia, osassa pörrää mehiläisiä kukkien kimpussa kuin heinäkuisella suomalaisella apilaniityllä konsanaan.


Erikoiset sääilmiöt vaikuttaisivat jatkuvan tästä eteenpäinkin: tulevalle viikonlopulle on luvattu ihan huisin kylmää täkäläisen mittapuun asteikolla arvioituna, yölämpötilat jopa kaksinumeroisia miinuslukemia ja päivälläkin voi jäädä pakkasen puolelle. Ja tietysti sitten siihen vielä se bura päälle, eli vilpoisaa on luvassa tämän parin päivän sadeputken päälle. Kovimmat paikalliset heput olivat miehelle töissä maalailleet kuvaa jopa lumisateista, se vasta olisikin täällä Murterissa eksoottista. Tuolla mantereen puolella lunta sentään on toisinaan nähty, mutta täällä ei ilmeisesti moneen vuoteen. Ilmeisesti Suomessakin on tulossa seuraava kylmä kausi tälle talvelle, samaa Siperiasta tulevaa kylmyyttä se on tännekin tunkemassa. Saapa nähdä mitä tälle kukkaloistolle käykään tulevan jääkauden iskiessä. Onneksi tuli tallennettua omaksi ja muiden iloksi tänne nämäkin.


Tammikuu on siis saatu alkuun, uusi vuosi sen myötä. Tänään on ensimmäinen arkipäivä, jolloin olen virallisesti vailla vakituista tai vähemmän vakituistakaan työpaikkaa tai tietoakaan sellaisesta. Työsuhteeni päättyi vuoden lopussa, nyt olen siis monellakin tapaa omillani: ei ole työterveydenhoitoa käytettävissä, puhelinlaskuni maksan pitkästä aikaa ihan itse ja tilin plussamerkkiset tapahtumat alkavat olla aika vähissä ainakin toistaiseksi. Mutta vastineeksi olen saanut ja saamassa jotain ihan muuta. Vaikkapa kukkia tammikuisen kävelyn varrella ihan kotimaisemissa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti