Aurinko paistaa ja kyllä se vielä vähän jaksaa lämmittää mutta mennyttä ovat kesän kuumuus ja pehmeät illat. Syksy on todellisuutta ja talvi tekee tuloaan, juuri lupailivat jopa mahdollista lumisadetta ihan tänne Splitiinkin ensi viikolle, sehän se olisikin hupaisaa. Ja harvinaista, edellisestä kerrasta on jo vuosia mutta sitä muistellaan edelleen ja kännyköistä kaivellaan kuvia tuosta ihmeestä. Kelien kolenemisen myötä kaappien kätköistä on jälleen alettu kaivaa pitkää hihaa ja punttia käyttöön. Ja villasukat. Sillä lattioissa tämän viilenevän vuodenajan tuntee erityisen hyvin. Asunnossamme on suurelta osin laattalattiat ja ne alkavat kyllä jo hohkata kylmää. Paikalliset lompsivat sisälläkin kengät jalassa, minä en siihen taivu vaan kengät jätetään kyllä eteiseen kuten missä tahansa suomalaisessa kodissa. Kuitenkin minäkin olen todennut jonkinlaiset sisätossut varsin mukaviksi, kun edes se villasukka ei oikein tahdo katkaista kylmäketjua lattiasta jalkapohjaan. Viime talvena Murterin asunnossamme oli puiset lattiat, jotka olivat sentään hieman lämpimämmän oloiset mutta niin vaan talven kylmimpinä aikoina sielläkin piti tossut ottaa käyttöön. Täällä tuo kausi on jo alkanut.
Lämmitys on muutenkin ajankohtainen asia. Tässä asunnossa ainut kiinteä lämmitysjärjestelmä ovat nuo kaksi ilmalämpöpumppua: toinen alakerrassa makuuhuoneessa ja toinen täällä yläkerrassa. Esimerkiksi kummassakaan kylpyhuoneessa ei ole mitään lämmönlähdettä. Talossa ei myöskään varsin tavalliseen tapaan ole minkään valtakunnan eristyksiä, joten kun yölämpötilat painuvat alle kymmeneen asteeseen eikä päivälläkään päästä paljon sen päälle, niin etenkin buratuulen vinkuessa nurkkien ympärillä viimeisiäkin lämmönrippeitä huuhtomassa alkaa sisällä ilma vikkelästi viilentymään. Kun maanantai-iltana palasin pitkältä viikonloppureissulta, näytti yläkerran sisälämpömittari 18,5 astetta ja alakerrassa oli selkeästi tuotakin viileämpää. Oli siis aika päräyttää koneet käyntiin ja lämmintä ilmaa puhaltamaan. Tuo puhaltaminen on kuitenkin se ikävä juttu, ilma liikkuu vähän liiankin paljon ja tulee vedon tunne. Samasta syystä pidin koneita kesälläkin päällä kylmää puhaltamassa niin vähän kuin mahdollista, lähinnä sen verran että Tiukulla oli mukavampi olla. No okei, kun mittari huiteli jatkuvasti yli neljänkympin lukemissa, niin kyllä se viilennys teki hyvää itsellekin.
Eilen kävimme hankkimassa tilanteeseen helpotusta rautakaupan hyllyltä: pari erillistä sähkökäyttöistä mutta varaavaa öljytäytteistä patterilämmitintä ja yksi pieni puhallin tuonne alakerran kylppäriin. Kylppärissä puhallin on kätevä ensinnäkin tilan lämmittämiseksi mutta mikä tärkeintä, että sieltä saisi suihkun jälkeen helpommin tuuletettua kosteutta pois ikkunasta. Sillä kun ei talossa ole niiden erityksien ohella myöskään mitään ilmanvaihtosysteemiä ikkunoita lukuunottamatta, on etenkin tuon kosteuden ulos tuulettaminen astetta haastavampaa. Nopealla ristituuletuksella saa kyllä ilman raikastettua, mutta kahden lämpimän suihkukäynnin jälkeen kylppärissä on niin paljon kosteutta, ettei se ihan vaan pikaisesti siitä pienestä ikkunasta mihinkään katoa. Kun asiaa hieman auttaa puhaltamalla lämmintä ilmaa lattianrajasta, niin asia tehostuu huomattavasti, tämän totesimme jo viime talvena saman asian kanssa teutaroidessamme. Vuokranantajamme itse ehdotti tätä ostosretkeä lämmittimien hankkimiseksi, vähennän kulut sitten vain suoraan seuraavasta vuokrasta. Heillä on kyllä joitain vanhoja lämmittimiä, mutta ne ovat kuulemma niin sähkösyöppöjä että uusien hankkiminen on järkevämpää. Aikovat kuulemme myös itse käydä sijoittamassa uusiin, vakoilevat vain ensin millaiset me hankimme kun tuo mieheni nyt kuitenkin jotain moisien vempeleiden ja niiden tehohyötyjen päälle ymmärtää.
Ja miten ihanaa olikaan tänään aamulla herätä vedottomassa mutta sopivan lämpimässä makuuhuoneessa ja tulla keittämään aamukahvit samanlaiseen ilmastoon tänne yläkertaan. Tossut tarvitaan vielä, mutta siitä viis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti