Joskus aikoinaan bloggasin elämästäni, enemmänkin päiväkirjamaisesti. Sinkkuelämän sattumuksia silloin kirjattiin, iloineen ja suruineen. Vuodet ovat siitä vierineet, mutta vähän olen kaipaillut tätä kirjoittamisen kiehtovaa kipinää, ajatusta jollekin tuntemattomalle kirjoittamisesta. Nyt siis on aika kypsä palaamiselle, ehkä ovat myös ajatukset kypsyneet matkan varrella.
***
Pimeä vuodenaika on taas hiipinyt luoksemme. Hetki hetkeltä, minuutti minuutilta on maailman valo vähentynyt ja härämä valtaa aikaa. Kävelin koirien kanssa kuuden jälkeen tuolla rannan poluilla. Metsä ympärillä alkoi tummumaan ja katulamppujen turvallinen valo erotti entistä jyrkemmin reitin sen ulkopuolelle jäävästä maasta. Pimeys yhdistetään monesti pelkoon. Pimeys kätkee sisäänsä, luo mahdollisuuden tuntemattomalle ja sehän se vasta voi pelottavaa ollakin. Itse en koskaan ole pelännyt pimeyttä, en tarvinut lapsena yölamppua tai valojen päälle jättämistä. Eipä silti, empä usko että vanhempani olisivat siihen mukaan lähteneetkään. Ei tainnut olla kovin yleistä silloin.
Ihmiset pelkäävät kovin erilaisia asioita. Luin joskus tutkimuksesta, jossa ihmiset pelkäsivät enemmän mokaamista kuin sotaa. Kuulostaa järkyttävältä, mutta ehkä mukana oli myös todennäköisyysajatus. Ehkä pidämme sotaa niin epätodennäköisenä, ettei sitä tarvitse pelätä. Kuitenkin jossain päin maailmaa sota on jatkuvasti erittäin todellista ja media tuo sen suoraan olohuoneisiimme tai iPadeihimme kaikkine kauhuineen. Silti pelkäämme enemmän mokaamista.
Minä pelkään rakkaiteni puolesta. Mieheni, koirieni. Toki myös itseni. Istuin jokin aika sitten lääkäriasemalla, pyörrytti, hengittäminen sattui ja lääkäri puhui sydänfilmeistä ja veritulpista. Minä pelkäsin. Onneksi kaikki oli hyvin ja pelko osoittautui turhaksi. Se ei kuitenkaan tehnyt siitä yhtään vähemmän aitoa pelkoa sillä hetkellä. Samalla tavalla aamun valo poistaa yön pimeyden aiheuttaman pelon, mutta ei pelon todellisuutta.
Ehkä tämäkin pelottaa hieman. Löydänkö sellaisia sanoja yhä uudelleen, että niistä muodostuu tarpeeksi kiinnostavaa sisältöä? Kiinnostavaa itselleni ja ehkä jollekin muullekin. Tulevat päivät ja viikot voivat sen pelon hälventää. Mutta eivät poista sen aitoutta tällä hetkellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti