Kuningas Arthur, pyöreän pöydän ritarit, velho Merlin, Excalipur-miekka ja Camelotin linna ovat vuosisatojen ajan esiintyneet erilaisissa kertomuksissa, lengendoissa ja enemmän tai vähemmän historiallisissa teksteissä rakentaen sekä myyttiä että historiallista faktaa sen takaa. Kuningas Arthur mainitaan Britannian monarkian alullepanijana ja saarivaltion pelastajana saksien vallan alta. Monet historioitsijat ja historiaa tutkivat tahot läpi vuosien ovat penkoneet totuutta tarujen takaa ja yrittäneet selvittää faktatietoa Arthurista ja hänen henkilöllisyydestään. Vallalla on useita eri tutkintalinjoja ja yksi niistä on johdattanut seuraajansa aina tänne Adrianmeren rannalle asti.
Dalmatian rannikolta Euroopan sotatantereille lähti aikoinaan tiettävästi Lucius Artorius Castos, joka löydettyjen dokumenttien perusteella päätyi palvelemaan Britannian armeijaa mainiolla 200-luvulla. Häntä olisi sitten alettu kutsua tuttavallisesti Arthuriksi ja saavuttamansa uroteot rintamalla olisivat ne löydetyt kirjalliset merkinnät "Arthurin voitoista". Eräät asiaan perehtyneet tutkijat ovatkin sovitelleen historian palapelin osia niin, että tämän hepun onnistuneet tekemiset sotatantereella muodostaisivat perustan sittemmin muodostuneen Kuningas Arthurin legendan pohjaksi. Siihen olisi sitten takakäteen laitettu kaikenlaista jännää lisämaustetta päälle, yhdistelty ehkä muutaman muunkin uljaan soturin saavutuksia ja jopa lisätty velhoja sekä muita taikavoimia mediahuomiota lisäämään.
Vallalla olevan tylsemmän käsityksen mukaan samainen kaveri palasi aikansa miekkaa heiluteltuaan takaisin synnyinseuduilleen ehkä hieman rauhallisempaa elämää viettämään. Ja kun oikein on pengottu jopa Oxfordin yliopiston toimesta, niin hänet on sitten jollakin oljenkorjella yhdistetty tähän nykyiseen Podstranan alueeseenkin. Tuolla muutaman kilometrin päässä sijaisevan St Martinin pienen kappelin pihamaalla on hurjimpien huhujen mukaan Luciuksen viimeinen leposija ja vähintäänkin hänen ajaltaan säilyneitä kiveen hakattuja sanoja. Jos tässä on totuus suuren Kuningas Arthurin takaa, niin sitten homman nimi olisikin oikein hemmetinmoisen härkäsen muodostaminen pikkuriikkisestä kärpäsestä.
 |
| St Martinin kappeli Podstranassa, tännekö legendan alkuperä juontaa? |
Legendat, tarut, sadut ja toisaalta perimätietona kulkeneet kertomukset ovat viihdyttäneet väkeä aina samalla kun ne ovat rakentaneet ja vahvistaneet jopa kulttuuria. Ja hyvä niin. Olipa Kuningas Arthur sitten todellinen henkilö, mosaiikin kaltainen kokoelma todellisien henkilöiden tekemisiä tai vain kansallistunnetta tukemaan kyhätty myytti, niin merkityksellinen nimi on ollut ja on edelleen monille. Ehkä siitä jotain kertoo sekin, että vuosittain aika moni etenkin brittitaustainen henkilö suuntaa lomareissunsa aikana kulkunsa Podstranaan pienen kappelin luo katsomaan niitä kiviin hakattuja kirjaimia sekä nappaamaan kuvan tuosta rantaan legendan muistomerkiksi pystytetystä miekasta. Niin kävin minäkin. Onhan se mukava tarina. Vai onko se vain tarina...?
 |
| Onko tässä osa Kuningas Arthurin hautamuistomerkkiä? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti