sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Hometta siellä ja hometta täällä

Eilen eräällä ulkosuomalaisten keskustelupalstalla pölähti melkoinen itiöpesäke kun home ja sen esiintyminen synnytti vilkkaan viestitulvan. Suomessahan rakennuksissa piilevä home on sulkenut sairaaloita ja kouluja sekä aiheuttaa vuositasolla ison määrän sairastelua ja rahallista menetystä. Homeella on todella paha maine, sen ilmeneminen rakennuksessa on monen mielestä tekemätön paikka ja syy purkutraktorin tilaamiseen tontille.

Lehdistä saa aina tasaisin väliajoin lukea etelän lämpöön muuttaneiden karuja kertomuksia siitä ensimmäisestä talvesta palmujen katveessa, kun totuus uudesta elämästä iskee vasten kasvoja kylmän ja kostean tuulen lailla, asunto jäähtyy ja home peittää nurkat eikä rantakahvilakaan ole enää auki tarjoamassa lohtua edullisen oluen muodossa. Monelle se home saattaa olla se viimeinen niitti pakata t-paidat ja shortsit takaisin kapsäkkiin ja palata Suomeen, kun vielä henki kulkee ilman astmapiippua.

Täällä eteläisessä ja eilisen keskustelun perusteella myös yllättävän usein keskisessäkin Euroopassa home on talvinen riesa, joka johtuu paitsi kosteasta talvi-ilmastosta myös talojen rakenteesta. Kun minkään sortin ilmastointia ei ole, niin kaikki talon sisälle muodostuva kosteus on ja pysyy sisällä vailla pakopaikkaa. Se luo homeitiöille ihanteelliset kasvuolosuhteet kun lämpöä vielä on riittävästi. Home ei kuitenkaan muhi seinien eristyslevyissä (koska niitä ei ole), lattiarakenteissa tai muutenkaan piilossa, se verhoaa ihan reteästi seiniä ja kattoja vihreänä verhona. Huonekalujen tai taulujen taustat etenkin kylmemmillä ulkoseinillä ovat sen lempipaikkoja, siellä kondensoituva kosteus muodostaa erinomaiset elinolot itiöiden aloittaa kasvunsa. Ikkunoiden ja ovien alareunat ovat samoin suosiossa, etenkin yöllä lasipinnoille kondensoituu vesipisaroita, jotka valuvat alaspäin pitäen kasvuston vehreänä. Tämä kaikki siis mikäli mihinkään toimenpiteisiin ei ryhdytä.
 
Tässä talossa ei taida enää homeongelmaa olla, sen verran on tuulettuva tuo rakenne.


Itse olen säästynyt lähes kokonaan homekasvattajan titteliltä tänä talvena. Vain ihan vähän oli talvilomamme aikana ehtinyt muodostumaan alakerran makuuhuoneesta ulos johtavan terassinoven alareunaan. Etikkapesu antoi niille kyytiä, raaka etikka tuhoaa homeen tehokkaasti ja vihreät pilkut peseytyivät pois valkoiselta maalin päältä. Joka aamu heti päästyäni sängystä ylös avaan ovia ja ikkunoita niin, että muodostuu kunnon reipas ristiveto huuhtomaan yöllä syntyneen kosteuden ulos ja tuomaan raikasta ilmaa tilalle. Tämä siis kelistä riippumatta, myös niinä kylmimpinä päivinä joskin silloin tietysti vähän lyhyemmän aikaa. Tarvittaessa pyyhkäisen lasiovien ja ikkunoiden alareunan kuivaksi, jos niissä kosteutta on poikkeuksellisen paljon.

Muutoinkin omilla toimilla voi vaikuttaa paljon sisäilmaan ja sisällä asustavien eliöiden määrään. Pyykkiä ei kuivata sisällä, vaan se heiluu ulkona tuulessa tai saa pyöriä kuivausrummussa. Höyrysilitysrautaa käytettäessä on ikkuna silityshuoneessa auki, jotta kosteus saa painua pihalle. Iltaisin suihkussa ei käydä juuri ennen petiin painumista vaan sen verran aikaisin, että kylpyhuoneessa ehtii pesuhetken jälkeen olla ikkuna auki ja lämpöpuhallin päällä vähintään tunnin. Lyhyitä tuuletushetkiä pidetään kylmällä kelillä useamman kerran päivässä ja yhtään lämpimämmällä ilmalla ikkunoita pidetään auki mahdollisimman paljon. Liesituuletin on hyvä apu, varsinkin sateisemmalla säällä se nopeuttaa ilman vaihtumista. Sisällä meillä on pari sähköllä toimivaa erillistä öljytäytteistä patteria paitsi lämmittämässä myös pitämässä ilmaa kuivempana. Näin se homma toimii, ilma on sisälläkin raikas eikä home rellestä nurkissa. Enkä ole palellut, mitä nyt kylmät lattiat vähän etenkin alkutalvesta pakottivat lisäämään sukkien paksuutta.

Paikalliset suhtautuvat homeeseen huomattavasti kevyemmin kuin me mustan myrkkyhomeen pelottelemat suomalaiset. Kyllä se kesä kuivaa talven homeet ja mikä ei pesemällä lähde sen voi aina maalata piiloon. Aika monessa lomahuoneistossa tehdäänkin pientä pintaremonttia keväisin ja erilaiset homepesuaineet käyvät hyvin kaupaksi.


2 kommenttia:

  1. Euroopassa home on tosiaan talvisin riesana juurikin sen vuoksi, että vanhoissa taloissa on harvoin riittävää ilmastointia. Mutta on kosteus rakennuksessa usein riesana täällä kotimaassakin, johtuen ilmeisesti pääasiassa vääristä rakennustekniikoista ja käytetyistä materiaaleista. Hyvä tietää, että raaka etikka tuhoaa homeen tehokkaasti. https://www.inframikko.fi/palvelut

    VastaaPoista
  2. Meillä on hometta ihan kotonakin. Kuitenkin jossain vaiheessa muistan jopa miettineeni, että sisäilma on todella kuiva. Nyt se tuntuu kostealta. Kosteuskartoitus täytyisi teettää. Toivon, että mitään ei kuitenkaan löytyisi. Olisi ikävä jos täytyisi nyt alkaa remontoimaan. Tuo onkin paha, jos homeet maalaa piiloon.

    VastaaPoista