Luonto tietysti herää lepokaudestaan omaan tuttuun tapaansa. Hedelmäpuut kukkivat valkoisin ja punertavin kukkasin, joiden annista mehiläiset ja muut pörriäiset ahkerasti nauttivat. Kärpäset sinkoilevat avoimesta terassin ovesta sisälle törmäillen sitten minne sattuu kunnes löytävät reitin takaisin ulos. Vihertävät liskot tulevat lämmittelemään kevätaurinkoon kivimuurien päälle kadoten kuitenkin vikkelästi takaisin koloihinsa arveluttavan liikkeen havaittuaan.
Tänään näin ensimmäiset uimapuvuissa rannalla makoilevat ihmiset, itse aloitin sillä tavalla puolittain rantakauden parisen päivää sitten suunnattuani rantakassin kera biitsille shortseissa ja hihattomassa topissa iltapäivän lämmöstä nauttimaan. T-paitakelejä on ollut jo monena päivänä ja Tiuku on polkaissut myös uintisesongin alkaneeksi, itse odottelen kyllä vielä hitusen kuumempia kelejä sen suhteen.
Juttelin tuon lähimmän rantaravintelin omistajan kanssa kuluneella viikolla, siellä on kova tohina kun talven ja etenkin tuon taannoisen buran jäljiltä paikkoja pistetään kuntoon eli mm. korjaillaan pitkin poikin lentäneitä huopakaton palasia rannalta ja nakutellaan uutta paikoilleen. Heidän on tarkoitus avata ensi kuussa, mikä on aikaisemmin kuin koskaan ennen. Ravintolan yhteydessä on myös sesonkiaikana avoinna oleva hotelli (vai pitäisi kai sanoa että ravintola on hotellin yhteydessä) ja heillä alkaa huhtikuun varaustilanne olla aika tiheä, mikä kertoo sesongin alkavan jälleen edellisvuotta aikaisemmin. Odotan innolla, milloin ensimmäiset suomenkieliset sanat kaikuvat korviini tuolla rannalla, suorat lennot Helsingistä Splitiin alkavat huhtikuun alussa.
Kaikkialla voi nähdä sesongin alkamisen lähestyvän. Ja kuulla. Pientä pintaremonttia tai vähän suurempaakin entrausta tehdään isossa osassa majoituskohteita ennen ensimmäisiä vieraita ja ihan kokonaan uusien kohteiden rakennustyöt käyvät kuumana. Kesäkuun puolen välin tienoilla kaikki isommat rakennustyöt pitää keskeyttää kesän ajaksi, siihen mennessä moni työmaa ehtii vielä pitkälle. Betoniautoja näkee kaikkialla, onhan niiden sisältään sylkevä mäski tämän maan pääasiallinen rakennusmateriaali. Jos Suomessa sitä toivoo, ettei kapealla hiekkatiellä välttämättä tarvisi sen tukkirekan tulla vastaan, niin täällä sama koskee noita pulleavatsaisia betonikuskaajia. Ja tietysti se tulee vastaan, juuri siinä kapean kylätien tiukimmassa kurvissa.
Itselläni iso virstanpylväs kesän odottelussa on parvekkeen jynssäys ja sitä myöten terassikauden aloitus. Toistaiseksi olen vain muutamat päiväkaffet siemaissut siellä istuskellen ja vähän puuhastellut kasvien kanssa, mutta varsinainen aloituspuunaus on edelleen tekemättä. Se vaatii niin lämmintä päivää, että terassilla tarkenee lutrata seinästä tulevan kylmän veden kanssa paljain varpain useamman tovin, vielä ei sellaista ole osunut mutta kyllä tämän kotirouvan sormet jo kovasti syyhyävät päästä kuuraamaan talvet jäljet pois kesäolohuoneestani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti