Honeymoon on ohi, raastavan todellisesti. Sinne minä eilen vein tuoreen aviomieheni lentokentälle ja saattelin matkaan takaisin etelän maille vailla tietoa paluupäivästä. Mutta noin kahden kuukauden kuluttua se paluu on, sitten pakataan mukaan mitä nyt pakataankin ja lähdetään yhdessä matkaan. Kaksi pitkää kuukautta siis edessä.
Projekti "tavaroista eroon" jatkuu entistä kovemmalla tahdilla vai pitäisikö sanoa että nythän se vasta oikein lähtee kovalla höökillä käyntiin. Tori.fi -sivusto on otettu haltuun, myynnissä on tavaraa käyttämättömistä Zippo-sytyttimistä aina käytettyyn sukelluspulloon. Ja paljon tulee vielä olemaan kaikenlaista siitä väliltä ja ehkä jopa välin ulkopuoleltakin, kunhan minä tästä pääsen vauhtiin. Sillä nyt vasta mies kaiveli ennen lähtöä omia kätköjään myyntiartikkeleita valittaessa ja minä toimin tällä hetkellä lähettinä pakkaillen vaikkapa ilmalämpöpumpun asennushärveleitä pakettiin uusille omistajille lähetettäväksi. Kuten sanottua, tavaraa on aika laajalla skaalalla. Yksi käyttämätön, kerran tai pari avattu laavukin löytyisi, kai sillekin jostain innokas luonnossa nukkuja isännäksi tai emännäksi vielä löytyy.
Uusi kotimmekin on mahdollisesti löytynyt, alustavasti olemme jo sähköpostien ja valokuvien perusteella siitä sopineet ja huomenna mies menee vielä paikan päällä asunnon katsastamaan. Omistajat teettävät siinä ennen muuttoamme remontin, joten siistiin kotiin pääsemme. Tässäkin tarinassa on opetuksena se, että koskaan ei tiedä mitä kautta ratkaisut löytyvät. Mies oli eräällä kerralla Suomeen tullessaan jutellut tilanteestamme häntä kentälle vieneen taksikuskin kanssa ja kas, taksikuskin veljelläpä olikin asuntoa tarjolla. Siitä se ajatuksen tynkä ja viestiliikenne sitten lähti ja tässä lopulta ollaan.
Tässä vaiheessa operaatiota on myös käyty keskustelut vakuutusyhtiön kanssa. Kotivakuutus katkolle, vuokralaiset ottavat itse oman vakuutuksensa. Vaan mitenkäs muuten? Kysyvälle vastataan ja niin myös meille. Vakuutusyhtiöllä on kuin onkin tuote myös tämmöiseen tilanteeseen, kun lähdetään muttei vielä tiedetä milloin palataan vai palataanko koskaan. Käytännössä se on kahden vuoden matkustajavakuutus ja siihen sitten tavaravakuutusta kylkeen. Toinen autoistamme lähtee mukaan, sen kanssa on puoli vuotta aikaa miettiä, että myykö vai rekisteröikö uuden asuinmaan verokantaan. Jäämme näin alkuun virallisesti kirjoille Suomeen, väliaikainen osoitteemme on sitten missä on. Kas, taas yksi asia pois to do -listalta. Muita vastaavia hoidettuja ovat olleet Hesarin paperilehden peruminen seuraavan laskutusjakson alusta, DNA:n maksutelevision katkaisu samoin seuraavasta laskutusjaksosta ja kuinkas muuten, mun läksijäisten sopiminen töissä. Monta juttua on siis tehty vaan paljon on vielä asioita tehtäväksikin. Ei ole ihan sama homma kuin muuttaa yhden maan rajojen sisäpuolella osoitteesta toiseen, tässä on noita muuttujia pari enemmän.
